Legginssit on housut

Lapsuudenkotinsa sohvalta on mielenkiintoista herätä sumuisen yön jälkeen. Kotimatka oli kyllä vielä mielenkiintoisempi.

ps Espoolaiset (ja ehkä vähän muutkin), olen menossa sunnuntaina 28.7. myymään vaatteitani Vermon raviradan Konttitorille. Tulkaa hakee pois hervoton määrä söpiksii mekkoja ja muuta supertarpeellista!

Sekalaista seurakuntaa

Kaivelin kansioista ne vähäiset asun tapaiset jotka on tullut kuvattua. Seuraavaksi vuorossa hirvittävä määrä muuta turhaa.

Niin että voishan sitä blogiaankin joskus päivittää

Ja kertoa että käytiin poidsun kanssa teatterissa ties miten kauan sitten, joka oli awsum, ja jostain syystä oli myös erifiini olo näissä varustuksissa, joka ei sekään ollut lainkaan pois tästä awsumiuden tunteesta. Erityisen paljon diggailen tuosta sairaan päheestä sormuskaulakorustani, jonka idean törkeästi kopioin aivan ihastuttavalta ja mielettömän inspiroivalta Hanna Alissalta.

Pörröö ja paljettei

Luonnoskansiossa laittoman kauan nököttänyt asukuva

Mitähän tästä nyt sanoisi. Taidan oottaa vielä inasen ennen kuin kaivan 20 denierin sukkahousut jälleen esiin.

Sama takki, kaksi asua

Lieneekö se tätä kevättä rinnassa vai mitä ihmettä, mutta viime aikoina olen huomannut haikailevani kaikkien vaaleiden ja puuteristen sävyjen perään. Käteen tarttuu kirppiksillä luonnonvalkoisia ja hailakanliiloja toinen toistaan rumempia villapaitoja ja yllätän itseni myös tasaisin väliajoin selaavani läpi vaaterekkiäni miettien, että mihin sitä iskisi kloriittia seuraavaksi.

Parhautta on myös yhdistää hattaraisuus goottihuuliin sekä kissantappokenkiin.

Yks päivä puin vaatteet

Kissapaita

Keittiön kaapista aka keskeneräisten projektien hautausmaalta löytyy aina silloin tällöin aarteita, kuten tämä kesällä Kierrarin 20 senttiä kappale -rekistä pelastettu silkkinen kissipaita. Vielä monien sukupolvien jälkeen vinoon leikatut kangaspalat ja pakkauksistaan karanneet paljetit tulevat kertomaan tarinaa Paidasta, joka elää.
Ajakoon tämä yksilö nyt valkoisen kauluspaidan asemaa vaatekaapissani ja pelastakoon se maailman vaatekriiseiltä.

diippii shittii pastelliväreistä

Lista tähän asuun liittyvistä mietteistä (koska järkevien lauseiden ja yhtenäisen tekstin laatiminen osoittautui aivan liian haasteelliseksi):

- Olen onnistunut viikossa kehittämään mitä intensiivisimmän rakkaussuhteen tuohon pastellihirvitykseen. Mielestäni näytän se päällä ihan jetiltä, mutta tipuksikin olen kuullut itseäni kutsuttavan sen ansiosta. Tsirp tsirp vaan.

- Minun pitää varmaan vihdoin alkaa myöntää itselleni, että vaaleanpunainen on kuin onkin lempivärini kaikissa eri sävyissään, ja ehkä myös hyväksyä sen hienovarainen hipsiminen tukkaani kerta toisensa jälkeen sekä jättää ne värinpoistoaineet sinne lähikaupan hyllylle. (as if)

- Nämä neonhapsut saattavat olla paras oivallus sitten pyörän, ja idean kopioiminen oli välttämätöntä!

- Sortseja on ihan okei pitää helmikuussa koska thermosukkahousut <3

ps Riku oli kiva ja otti nämä kuvat

Sugar skulls n stuff

Melkein unholaan jääneet asukuvat taannoiselta Rovaniemen reissulta.

Terrified

Ei niin mitään sanottavaa, joten maailman surkeimmat kuvat viimeviikkoisesta asusta (ja tukasta, se kun tuntuu vaihtavan väriä nopeammin kuin minä sukkia). Kiinnostaisipa jokin.

Iltaa

Oon vähän hukassa, mutta ensi viikolla soitan tohtorille. Ja luultavasti jatkan tuohon villapaitaan pukeutumista.

Avaruuspöksyillä mennään!

Jälleen kerran. Mutta enpähän ole yksi niistä bloggareista, jotka ostelee jatkuvasti uusia rakkauspaitoja ja viidensiä samanlaisia "tämmösiä mä oon aina tarvinnut"-kenkiä ja sitten käyttää niitä kerran, joten se lienee ihan okei.

Ja myös minä koen tarpeelliseksi päivitellä tuota ulkona vallitsevaa talvikeliä ja kertoa että käyttäkää ihmiset housuja, kahdenkymmenen denierin sukkahousuilla ja puuvillastayupeilla ei enää pärjää, nimimerkillä kokemusta on.

(Vaati tää tekstiosuus niin paljon panostamista ettei oo tosikaan!)

Iloista asiainhoitoa

vaatteet/clothes

Eilen pukeuduin toissapäivänä (lue: ylieilen) kierrarista löytämiini ratsastushousuihin (bleiseri ja huivi ovat myös löytöjä tuolta nimenomaiselta reissulta. Enkä varmasti näyttänyt noin herpaderpiltä irl, vannon.) ja hyppelehdin ympäri kyliä virastosta toiseen hassuja lomakkeita täyttämässä. Tuli stretch-pökien mukavuus erittäin tarpeelliseksi, eikä vain niiden kymmenien minuuttien tähden, jotka vietin erinäisissä odotustiloissa lukemassa esitteitä isyyspäivärahoista ja suuresta valikoimasta opiskelumahdollisuuksia joita kunnallani on minulle tarjota, löysin nimittäin myöhemmin itseni tekemästä spagaateja suloisen käsityökaupan lattialla. Ja huovutin myös kissan!

Kebsu kasiluokkalainen

Enpä ole varmaan ikinä tuntenut oloani niin teiniksi kuin tänään napsiessani peilikuvia kierrätyskeskuksen (jossa tein muuten supereita löytöjä!) sovituskopissa uutukaiset galaksit jaloissani. Onneksi on tämä tukka sekä uskolliset unelmanpehmeät maiharini tasoittamassa yläasteviboja, muuten hukkuisin varmaan tuohon trikoon määrään ewww.

Ensin oli torstai-ilta ja sotamies saapui luokseni, ja sitten yhtäkkiä istuinkin Huopalahdessa hypnotisoituen tästä kappaleesta sekä tupakansavusta, odottaen s-junaa, joka veisi minut kotiin. Kenelle voi reklamoida viikonloppujen lyhyydestä?