24. elokuuta 2011

Hemulitakki


Tässä muutama päivä sitten matkasin ihmisten ilmoille aikeena ostaa kasoittain pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä varastoon, mutta käytinkin rahani kirpputorilla kuvissa näkyvään takkiin. Täytyy kuitenkin myöntää, että sen massiivisuus, viittamainen muoto, isot napit ja lempeä harmaanvioletti väri miellyttävät enemmän esteettistä silmääni kuin massiivinen banaanipähkinämuffinsseista saatu rasvakerros (molemmat erinomaisia vaihtoehtoja lämpimänä pysymiseen), joten kiitän itseäni hiljaa mielessäni.

Kaikki syksyyn liittyvä saa minut aivan hihkumaan. Palan halusta päästä kuvaamaan punaisen sävyihin puettujen puiden keskelle (kunnes muistan että on elokuu ja ulkona on vielä t-paitakelit), vaatekomerooni on salaperäisesti hipsinyt villapaitoja ja olen kaivanut kaulaliinani esiin. Virkkasin tänään piponkin, leijonankeltaista, harmaata sekä valkoista, kunnes muistin etten pidä pipoista itselläni. Ehkä tyttöni huolii sen, hänen kokoelmansa on mainio!

9 kommenttia:

  1. Minä ja vaatteeni kiitämme mitä lämpimimmin! :---) <3 Ja ei, en ole täydellinen (tuo takki saattaa jopa olla).

    kur

    VastaaPoista
  2. Voi, minäkin (siirrynkin tästä silittelemään kaunokaistani)!

    VastaaPoista