1. huhtikuuta 2012

Tunnelmia


Tiedättehän ne hyvin harvinaiset hetket, kun kaikki maailmankaikkeudessa tuntuu olevan kunnossa, planeetat radalleen asettuneina ja kissa mahan päällä kehräämässä? Sitten se tunne vain yksinkertaisesti katoaa, ennen kuin olet ehtinyt sisäistää sen suloista tapahtumattomuutta.

Hetken oli hyvä. Täällä. Minuna.

A moment when everything was fine just the way it is. And then the feeling was gone.

8 kommenttia:

  1. Voi minä en tiedä kuinka tämän kertoisin, olen aivan mahdoton tällaisten tunteenpurkauksien sattuessa kohdalle! Mutta sinä, ihastuttavan suloinen keijukainen, olet piristänyt päiviäni niin monta kertaa. Välillä on kovin hassua ajatella, kuinka pikkuruinen blogi ja sen pitämä vaaleanpunatukkainen tyttö voi saada niin lämpimän hymyn huulille ja silmät tuikkimaan niin iloisesti. Sinun koko herttainen olemuksesi ja suloiset kuvasi ja kissasi ja kaikki koko blogisi maailma oivoi! Olen kovin kovin kovin iloinen sinusta ja antaisin nyt pusun nenällesi, jos ruudun läpi mitenkään voisin. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä olisikaan elämä ilman aamuyöllisiä tunteenpurkauksia, voi sinua ihanaa! Ihan mahdottoman suuri kiitos kommentistasi, teit nukkumaanmenoajastani aivan mielettömän ihanan suloisen mahtavan. Kiitos niin kovin, ottaisin nenäpusun hyvin mielelläni vastaan! Purrrur

      Poista
  2. Näistä kuvista välittyy niin hyvin juuri se hetkellinen, vaaleanpunainen onnen tunne! Ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos paljon, hurjan mukava kuulla kun sitä (luonnollisesti) yritinkin vangita!

      Poista
  3. voi kuinka onkaan herttaisia ja uskomattoman kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  4. Mahtavia kuvia, vitsi mikä tunnelma näissä on!

    VastaaPoista